Mitä uskovaiset tekevät, kun 666 tulee? 2. osa neljästä
Hei kaikki,
Alettuamme tutkia taloudellista ja poliittista järjestelmää, joka toteuttaa 666:n, antakaa, kun siirrän huomion tällä viikolla selittääkseni, miksi sinä ja minä emme tule olemaan maisemissa näkemässä sitä. Ensi viikolla palaan 666:en ja merkkeihin sen ympärillä.
”...samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.” Hepr.9:24-28
Heprealaiskirjeen kirjoittaja uskoi Jeesuksen tulevan ilmestymään tuodakseen pelastuksen täyteyden ”niille, jotka Häntä odottavat”. Tämä ei ole toinen tuleminen Harmageddonin aikaan, koska silloin Jeesus ilmestyy koko maailmalle, odottivatpa he Häntä ja uskoivatpa he Häneen tai eivät. Joten tässä kohdassa on kyse tapahtumasta, jossa Jeesus ilmestyy niille, jotka odottavat Häntä, saattaakseen valmiiksi heidän pelastuksensa.
Antaako Hän ymmärtää, että uskovaiset, jotka eivät odota Häntä, eivät pääse mukaan tuohon tapahtumaan? Voisiko olla niin, että ne uskovaiset, jotka eivät usko ennen vihan ja ahdistuksen aikaa tapahtuvaan tempaukseen, saavat toiveensa mukaan eikä heitä temmatakaan? Minä en tiedä, ja tästä näkökannasta on väitelty monien vuosien ajan. Jokainen, jolle Paavali kirjoitti, odotti Häntä. Mutta meidän aikanamme asia ei ole niin. Mutta on selvää, että kirjoittaja kirjoittaa tapahtumasta, joka tuo pelastuksen täyteyden, ja että se koskee niitä, jotka odottavat Herraa tuon tapahtuman aikaan.
Ensimmäisen vuosisadan juutalaisuus, josta käsin Paavali kirjoitti
Rosh hashanaa, juutalaisten uutta vuotta, kutsutaan myös pasuunansoiton juhlaksi. Juutalaisuudessa seitsemää Jumalan antamaa juhlaa kutsutaan ’harjoituksiksi’ ja ’sovituiksi tapaamisiksi’ sitä Totista varten, joka tulee eräänä päivänä. (2.Moos.23)
Neljä kevätjuhlaa täytettiin näin ollen tarkalleen niiden päivinä: (1) happamattoman leivän juhla ja (2) pääsiäinen - ristillä, (3) maan ensihedelmien juhla - alkoi sinä sunnuntaina, ylösnousemuspäivänä, (4) helluntai - joka tapahtui 50 päivää ensihedelmien juhlan/ ylösnousemuspäivän jälkeen ja joka oli sen vuosipäivä, kun Jumala antoi Mooseksen lain. Yhteys sen välillä, että Mooses vastaanotti Jumalan Sanan, ja sen, että ihmiset puhuivat kielillä, ei ehkä ole välittömästi ymmärrettävissä, mutta sillä on tekemistä sen kanssa, että Jumalan Sana oli nyt helluntaina kirjoitettu ihmisten sydämiin, Elävä Sana, nyt kauttaaltaan koko ihmiskunnassa.
Jäljelle jää kolme syysjuhlaa: (5) pasuunoiden Juhla/ rosh hashana, (6) jom kippur, suuri sovituspäivä ja (7) lehtimajanjuhla, jossa juhlitaan sitä, että Jumala elää ihmisten kanssa.
Meille kerrotaan Sakariaan luvussa 14 jakeessa 16, että lehtimajanjuhla täytetään tarkalleen sille määrättynä päivänä tuhannen vuoden ajan keskeytyksettä tuhatvuotisen valtakunnan aikana. Se tarkoittaa, että viisi seitsemästä juhlasta täytettiin tai tulee täyttymään tarkalleen niiden nimenomaisena päivinä. Nämä viimeiset kaksi tapahtuvat syyskuussa ja aikaisin lokakuussa riippuen kalenterista.
Jom kippur tai suuri sovituspäivä täyttyy Jeesuksen paluussa ja siinä, kun maailma kutsutaan tekemään tiliä synneistään. Jeesuksen toteamuksen, että Hän ei tiedä päivää eikä hetkeä, jona Hän palaa, voitaisiin tulkita merkitsevän sitä, että Hänen paluunsa ei noudattaisi tätä kuviota eikä tapahtuisikaan suurena sovituspäivänä - me emme tiedä.
Aurinko/Poika
Pasuunoiden juhla on ainoa juhla seitsemästä, joka alkaa uuden kuun vaiheessa, kun kuuta ei ole näkyvissä, sen sanotaan olevan ’piilotettu’.
Juutalaisuudessa aurinko edustaa Jumalaa ja uskovaiset edustavat kuuta. Niin kuin kuu, uskovaisilla ei ole omaa valoa, vaan he heijastavat auringon/Pojan valoa, ja meidät on luotu hallitsemaan yötä/pimeyttä. Pasuunansoiton juhla alkaa, kun kuu on piilotettu, koska Paavali sanoi, että viimeiseen pasuunaan puhaltaminen piilottaa uskovaiset taivaaseen. Sen takia hän kirjoitti, että uusi kuu on varjo jostakin tulevasta*. (1.Kor.15:52, Ps.81:3, *Kol.2:16-17)
Viimeiseen pasuunaan puhaltaminen pasuunansoiton juhlan aikana saa aikaan sen, että kuolleet vanhurskaat nousevat ylös, ja Paavali lisäsi oman ilmestyksensä, että ne, jotka ovat elossa näkemässä tuon tapahtuman, muuttuvat myös ja liittyvät heidän joukkoonsa. Heprealainen sanakirja sanoo, että sana, joka merkitsee pasuunaan puhaltamista, ’teruah’, tarkoittaa ’herättävä puhallus’. Viimeisen pasuunan sanottiin alun perin olevan tehty sen pässin oikeasta sarvesta, joka jäi kiinni pusikkoon, kun Aabrahmin olisi pitänyt uhrata Iisak 1.Moos.22:ssa. Siitä lähtien se on yhdistetty ylösnousemukseen.
Paavali, viitaten tähän tapahtumaan, muotoilee omin sanoin pasuunansoiton juhlan temppelirukouksen Ef.5:14-17, joka alkaa näin: ”Heräjä sinä, joka nukut, ja muista Luojasi (nouse ylös Luojasi tykö)...” Paavali kirjoitti: ”Sen tähden sanotaan: "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"
Paavali opettaa korinttolaisille ja - kuten yllä näkyy - efesolaisille näitä juutalaisia uskomuksia siitä, mitä me kutsumme ennen vihan ja ahdistuksen aikaa tapahtuvaksi ’tempaukseksi’. Hän mainitsee kolossalaisille tulevan tapahtuman kuten on nähty uuden kuun kohdalla ja hän vääntää rautalangasta asian yksityiskohtaisesti kahdessa kirjeessä tessalonikalaisille. Nämä, kuten myös se, mitä Heprealaiskirje 9 sanoo, tekevät selväksi, että hän ja ihmiset hänen ympärillään uskoivat ’teruahin’, ’herättävän puhalluksen’ tulevan puhalletuksi, ennen kuin maa saapuu Jaakobin vaivanaikaan.
Jos ihmiset eivät ymmärrä Paavalin juutalaisuutta ja ensimmäisen vuosisadan uskovaisia, he eivät voi yhdistää hänen kirjoitustensa johdonmukaisuutta korinttolaisille, efesolaisille, kolossalaisille, tessalonikalaisille ja heprealaiskirjeen lukijoille juutalaisesta uskosta pasuunansoiton juhlan kuolleiden vanhurskaiden herättämiseen ENNEN kuin maa siirtyy Jaakobin vaivanaikaan.
Ajan loppu
Juutalaisuuden opettaman pasuunaan puhaltamisen jälkeen maa siirtyy seitsemänvuotiseen ajanjaksoon, joka tunnetaan nimillä ’Jaakobin vaivanaika’ ja ’pelon päivät’. Tämä peilaa seitsemää päivää pasuunansoiton juhlan lopun ja jom kippurin eli suuren sovituspäivän alun välillä. Pasuunansoiton juhla/rosh hashana on 1.-2. päivänä, jom kippur on 10. päivänä, jättäen 3.-9. päivät, seitsemän päivää väliin.
Piilotettujen uskovaisten ollessa taivaassa juhla-ateriallaan, maan päällä Jumala jakaa jäljellä olevan väestön kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on vanhurskaat, joka koostuu niistä, jotka uskovat Herraan todistettuaan uskovaisten ylöstempauksen. Seuraava ryhmä on pahat, joita ovat ne, jotka ovat päättäneet olla uskomatta, kävi miten kävi.
Suurin ryhmä on nimeltään tähän päivään saakka juutalaisuudessa ’välissä olijat’ (noiden kahden ryhmän väliin jäävät). Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka eivät ole vielä päättäneet, uskovatko he Jumalaan ja seuraavatko Häntä. Heillä on aikaa (seitsemän vuotta) jom kippuriin eli suureen sovituspäivään saakka, kun Jeesus palaa kutsumaan kaikki kansakunnat tekemään tiliä ja perustaa maanpäällisen valtakuntansa.
666 ei ole meitä varten
Niinpä sillä, mitä apostoli Paavali näkee Ilmestyskirjassa, kun suurista määristä ihmisiä tehdään marttyyreja tai kun väenpaljoudet kuolevat kaksoisasteroidi-iskun ja sitä seuraavan auringon peittymisen vuoksi tai sodan vuoksi tai tuhoutuneen talouden ja nälänhädän vuoksi, on tekemistä niiden maan päällä jäljellä olevien ihmisten kanssa pasuunansoiton juhlan viimeiseen pasuunaan puhaltamisen jälkeen. Taivaassa uskovaiset (pääasiassa pakanoita) on tuomittu Kristuksen tuomioistuimessa, ja he juhlivat hääateriaa, joka kestää seitsemän vuotta. Mutta maan päällä on pelon, parannuksenteon päivät.
666:lla ei ole mitään tekemistä sinun ja minun kanssani muuten kuin siten, että tuon järjestelmän alku on jotakin, jonka muodostumista voimme seurata omina päivinämme. Ja se on ensi viikkoa varten. Siihen saakka, siunauksia,
John Fenn/VS