Mitä enemmän sinä haluat, nro 4 (noituutta)
Hei kaikki,
Meillä oli ennen lemmikkikoira, kultainen noutaja nimeltään Abe. Poikamme olivat pieniä, joten oli hyvä aika ostaa jokin lemmikki perheelle ja eräällä työkaverilla oli joitakin kuusiviikkoisia pentuja myytävänä. Kun kävimme niitä katsomassa, oli lähestymässä myrsky tummenevine pilvineen ja yhä äänekkäämpine ukkosineen ja pentujen juoksennellessa ympäriinsä kuten ne tekevät, kun kuului ukkosen jyrähdys, yksi niistä juoksi talliin suojaan.
"Onpa fiksu koira", Barb sanoi, "se tietää myrskyn olevan tulossa, joten se juoksi sisälle. Otamme sen." Emme tuohon aikaan tienneet, ettei se osoittanut fiksuutta, vaan pelkoa. Abe pelkäsi myrskyä ja oli tyhmä kuin saapas. Sillä oli hyvä sydän, mutta jos puhutaan sen mielen tasosta, voi sanoa valojen vilkkuneen ja tasoristeyksen puomien olevan alhaalla, mutta hänen kiskoillaan ei mitään junaa ollut saapumassa. Siitä kasvoi Noutaja, joka ei noutanut ja suurin näkemäsi sylikoira.
Sillä oli tapana istua jalkojeni juuressa ja vilkaista minua sivusilmällä ja katsoa poispäin, kun katsoin sitä suoraan silmiin. Mutta kun käännyin poispäin, se laittoi toisen käpälän syliini. Katsoin sitä ja se katsoi poispäin. Sitten kun huomioni kiinnittyi johonkin muuhun, toinen käpälä tuli syliini. Katsoin sitä ja se katsoi poispäin. Sitten se kiemurrellen sijoitti ruumiinsa yläosan syliini puoliksi istuvaan asentoon valmiina hyppäämään häntä heiluen innokkaasta odotuksesta.
Jos annoin sille luvan, havaitsin sata paunaa (45 kg) painavan kultaisen noutajan olevan sylissäni istuskelemassa siinä täysin rauhassa kuin ylisuuri kultainen kanarialintu kapealla orrella.
Meillä Yhdysvalloissa on sanonta: "Anna hänelle tuuma, ja hän vie mailin." Muun maailman kohdalla se saattaa kuulua 'Annan hänelle senttimetri ja hän vie kilometrin." Sellainen Abe oli. Jos annoin sille luvan panna yhden tassun syliini, se tulkitsi sen merkitsevän lupaa jatkaa siitä eteenpäin.
Ja tuollaista uskonto on: jos sinulla on tyhjää tilaa elämässäsi, uskonto tulee paikalle yrittäen kontrolloida sitä ja vallata sen. Aben tavoin se odottaa, kunnes se luulee, ettet huomaa tai olet haavoittuva, sitten lisätään uusi sääntö tai säännöt muuttuvat täydellisesti ja tulee uusi standardien joukko noudatettavaksi.
Edmund Burke, 1700-luvun irlantilainen valtiomies sanoi: "Ihmiset eivät koskaan luovu vapauksistaan muutoin kuin ollessaan jonkin harhakuvitelman vallassa." Meillä on Kristus sisällämme, eikä mikään ole parempaa kuin Jumala sisällämme – paholainen ei voi koskea siihen! Hän voi vain aiheuttaa meille sen, että olemme hämmentyneitä ja unohdamme sen, mitä meillä Kristuksessa on, niin että irtaudumme siitä tietoisuudesta, että Kristus on meissä. Korvaamme sen sillä, että alistamme itsemme muotojumalisuuteen; minkä saavat aikaan harhakuvitelma, manipulaatio ja pelko komealta kalskahtavan mutta väärän opetuksen kautta.
Noituus seurakunnassa
"Voi typerät galatalaiset, kuka on noitunut teidät niin, ettette tottele totuutta… saitteko Hengen lain tekojen kautta vai uskosta kuulemisen? Aloitettuanne Hengessä tekeekö teidät nyt täydelliseksi (pyhitetyksi) liha?" (suomennos tässä)
Niin alkaa galatalaiskirjeen luku kolme, kun selittää eron sen välillä, että Kristus on sinussa ja sen, että tottelet Vanhan testamentin lakia. Mutta periaate on sama, puhumme sitten Vanhan testamentin laista tai modernista seurakunnasta, joka kontrolloi pelolla ja pelottelulla, perinteellä ja ihmistekoisilla säännöillä. Galatalaiset alkoivat siinä vapaudessa, että Kristus on heissä, mutta matkan varrella joku kertoi heille, että juutalaista lakia tottelemalla heistä tulisi kypsiä ja he miellyttäisivät Jumalaa enemmän.
Rakastan kuinka Paavali korostaa sitä, missä meidän prioriteettimme pitäisi olla: Saitteko Hengen armon kautta vai lain? Pyhän Hengen omaaminen ON keskipiste, arvokkainta, sillä Kristus on meissä ja se on ainoa asia, mistä meidän pitäisi aina olla tietoisia: Saitko Hänet ulkonaisia tekoja tekemällä vai armosta?
Mitä Paavali sanoi
Kreikan sana 'noitunut' on 'baskaino' ja tarkoittaa "Saada aikaan pahaa jollekin ihmiselle teeskennellyllä (epäaidolla) ylistämisellä tai johtaa harhaan ja siten hurmata" joku henkilö (Vinen UT:n sanojen selitysteos). Sitä käytetään siitä, kun jotakuta johdatetaan väärään opetukseen, ja sitä nähdään silloin, kun joku henkilö valikoivasti uskoo joihinkin jakeisiin muttei toisiin, esimerkiksi.
'Baskaino'-sanan juuresta saadaan englannin kielen 'kiehtomista' tarkoittavaan sanaan juuri. "Kiehtomista" käytettiin ensin kuvaamaan prosessia, jossa henkilö noidutaan, häntä manipuloidaan itsekeskeisen edun saamiseksi, ja sana 'lumota' on sen tähden yksi synonyymi.
Paavali kysy, kuka lumosi heidät jättämään Kristuksen vapaus orjuuden tähden? Niin kuin missä tahansa harhakuvitelmassa, valheeseen yhdistyy riittävästi totuutta, niin että hyväsydämisen ihmiset, jotka haluavat miellyttää Jumalaa, eivät tajua ennen kuin vasta silloin kun on liian myöhäistä, että uskoessaan totuuden jyväsen, he uskoivat myös valtavan valheen.
Sana 'täydellinen' on sana 'epiteleo', mikä tarkoittaa jonkin viemistä loppuun asti, joten Paavali kysyi: "Alettuanne Hengessä 'teettekö nyt itsenne täydellisiksi' lihan avulla (lain/lakihenkisyyden)?"
'Kristillisen' noituuden perusolemus
Tuleva kuningas Saul oli Benjaminen heimoa olevan varakkaan miehen poika.* Kun Samuel johdatettiin voitelemaan hänet kuninkaaksi, meille kerrotaan hänen olleen päänmitan pidempi kuin koko Israelin kansa eikä ollut ketään hänen paremman näköistä. *1. Sam. 9:1-3
Mutta hänellä oli vakava luonteenvirhe, ja se oli ihmispelko, jota ylläpiti hirveä omakuva. Samuel sanoi hänestä myöhemmin: "Kun oli vähäinen omissa silmissäsi, Jumala teki sinusta kuninkaan…"* Koska hänellä ei ollut yhtään luottamusta itseensä, hän halusi miellyttää ihmisiä, eikä hänellä ollut yhtään 'selkärankaa' kestää toisten mielipiteitä, joten ihmispelko sai hänet aina tekemään epäviisaita asioita.
Vaikka Jumalan Henki tuli hänen ylleen* toisinaan profetoimista tai taistelujen johtamista varten, hän ei koskaan sallinut Pyhän Hengen muuttaa hänen perusluonnettaan ja omakuvaansa, kuten niin monet kristityt tekevät nykyään. Heillä on suuria kokemuksia ja Jumala koskettaa heitä, mutta he eivät koskaan salli Hänen itse asiassa muuttaa heitä (koska se vaati sen työn, että hylätään vanhat ajatukset ja tunteet uusien ja vieraiden Jumalan teiden ja ajatusten hyväksi). 1. Samuel 9:21; 10:6-10, 16-27; 11:6-15; 15:17
Viimeinen tapahtuma oli, kun hänen käskettiin tuhota kaikki amalekilaiset heidän eläimensä mukaan luettuina, mutta kuningas Sauli piti hengissä kuningas Agagin* (ja sukulaiset kuten myöhemmin saimme selville**) sekä eläimistä parhaat. Kun hän joutui vastaamaan siitä, hän kertoi Samuelille, että eläimistä parhaat kansa, ei hän, oli säästänyt Herralle uhrattavaksi.
*1. Samuel 15:32; **Ester 3:1
Saul totteli Herraa valikoivasti ja valehteli peittääkseen sen valiten totella osaa Hänen käskystään eikä loppua. Sitten hän syytti kansaan siitä osasta sanoen samalla "Minä olen totellut Herran käskyä!"
Tämä valikoivaan kuuliaisuuteen Herraa kohtaan perustuva manipulaatio samalla kun totuus kätketään, on noituuden ydin, ja se periaate, josta Paavali puhui galatalaisille.
Samuel vastasi kuningas Saulille:
"Totteleminen on parempaa kuin uhri, sillä kapinointi on kuin noituuden synti ja Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, sillä tottelemattomuus on kuin taikuuden synti ja itsepäisyys kuin vääryys ja epäjumalanpalvelus…"1. Sam.15:22-23 (suomennos tässä)
Sana 'kapinointi' on hepreaksi 'meri', sanasta 'marah', tai katkeruus, sitä käytetään 2. Moos.
15:23:ssa katkerista ja myrkyllisistä vesistä, jotka Israel löysi Egyptistä lähtemisen jälkeen. Kun Saulin sydämestä tuli katkera, myrkyttynyt, siten kapinoiva Herran tottelemista vastaan kokosydämisesti, hän 'kieltäytyi jääräpäisesti liikahtamasta' haluten tehdä asiat omalla tavallaan.
Tämä johtui siitä, kuten ylhäällä sanoin, hän ei koskaan antanut Herran itse asiassa muuttaa häntä, vaikka Pyhä Henki tuli hänen ylleen usein. 'Itsepäisyys' hepreassa tarkoittaa 'kovaa, kuivaa, läpitunkematonta, ankaraa' ja se on epäjumalanpalvelusta, koska se on tarkoituksellista oman itsen ja oman tahdon korottamista Jumalan ja Hänen tahtonsa yläpuolelle.
TUON takia kapinointi on kuin noituus, ja miksi Paavali kysyi, kuka oli noitunut heidät.
Kuka oli vääristellyt Jumalan Sanaa viedäkseen heidät lain alle ja/tai valitakseen, mitä osia totella samalla kun ulkonaisesti todetaan, että totellaan koko Jumalan Sanaa? Kuka oli kovettanut heidän sydämensä Henkeä ja heissä olevaa Kristusta vastaan saadakseen heidät turvautumaan lakihenkisyyteen? Miksi he olivat korottaneet tahtonsa sitä paljastettua totuutta vastaan, että Kristus on heissä?
Pyhittyminen?
Paavali kysyi: "Aloitettuanne Hengen toimesta, tekeekö teidät nyt täydelliseksi (laki) liha?" Vastaus on 'ei', aloitettuanne Hengessä meidät sen tähden loogisesti myös tekee täydelliseksi Henki. Ja siitä asiasta aloitamme ensi viikolla. Kristus on sinussa, älä anna sata paunaa painavan uskontokoiran vähitellen vallata syliäsi.
Siunauksin,
John Fenn