Asioita, joita Jumala ei voi tehdä, osa 2
Hei kaikki,
Päätin viime viikolla kysyen:
Miksi Herra vastasi 'ei' kysymykseen: Oletko sinä meikäläisiä vai vihollisiamme?
Kerroin Totuudesta ja Joosuan kokemuksesta Herran edessä Jerikon luona. Kun Häneltä kysyttiin, oli Hän heikäläisiä vai heidän vihollisiaan, Hän vastasi: "En, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies." Miksei Hän sanonut; "Kyllä, olen Israelin puolella, jahuu, jippii, olen suurin ihailijanne!"?
Vastaus on yksinkertainen: oli Joosuan ja Israelin tehtävä seurata Häntä tai olla seuraamatta. Hän on Totuus, eikä totuus ole puolueellinen, se pelkästään esittää itsensä totuutena. Jos Joosua halusi Jumalan tahdon, niin sitten Hän oli Joosuan puolella. Jos Joosua ei halunnut Jumalan tahtoa, sitten Hän oli Joosuaa vastaan. Hän on totuus, eikä totuus ole kenenkään puolella, se vain on se 'jota ei voi piilottaa.' On meidän tehtävämme reagoida totuuteen, tehdä päätös, mennä suuntaan tai toiseen.
Jotkut päättävät verhota itsensä totuuden valolta, kun taas toiset ovat halukkaita nöyrtymään pienen lapsen tavoin ja olemaan avoimia ja paljaita sydämessään ja mielessään Hänen edessään.
Älä valehtele totuutta vastaan
Jaak. 3: 14 sanoo:" Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko (älkää suojelko sitä) älkääkä valhetelko totuutta vastaan."
Se tarkoittaa, että tiedät mitä sydämessäsi on ja tiedät, ettei tuollaisten asioiden hautominen ole Jumalasta, joten älä valehtele sitä Totuutta vastaan, joka sydämessäsi asuu – myönnä se, tee parannus, hankkiudu siitä eroon. Älä vahvista tuota syntiä sen kautta, että kiellät sen olemassaolon. Tuo läpinäkyvyys itsesi ja Hänen suhteensa vaatii nöyryyttä ja sen tuloksena on kasvaminen Herrassa, kun myönnämme asian Hänelle ja jos on tarvis, toisille. Kasvaminen Hänessä on sitä, mistä elämässä on kysymys.
Positiivinen tunnustaminen vastaan Totuus
Ihmisille opetetaan kaavoja: puhumaan 'julistuksia' suullaan samalla kun he ovat esimerkiksi sydämessään pelon vallassa. Taannoin 80-luvulla kaavana oli 'positiivinen tunnustaminen' – muistan, että minua oikaistiin tiukasti, kun sanoin jollekulle hänen lähtiessään kodistamme aterian jälleen: 'Pidä huolta itsestäsi!' Hän pysähtyi siltä seisomalta, kääntyi katsomaan minua suoraan silmiin ja sanoi: "En minä pidä huolta itsestäni. Nuhtelen tuollaista. Jeesus käski meidän olla mistään huolehtimatta."
Olisi voinut luulla, että olin juuri potkaissut hänen koiraansa päätellen tavasta, jolla hän tiuskaisi minulle ja korjasi omapäisen tyylini. Sanat pitävät sisällään tarkoituksen ja tunteen ja tuo henkilö, jonka taakkana oli hänen oma kaavansa ja joka sen tähden oli juuttunut muotoseikkoihin ja siihen miltä asiat näyttävät, tulkitsi toivotukseni 'pidä huolta itsestäsi' siten, että olisin toivottanut hänelle taakkoja ja huolia.
Tuosta tekopyhyydestä tekee niin typerän se, että kyse oli hyvästä ystävästä emmekä me koskaan toivottaisi hänelle pahaa, mutta hän oli niin juuttunut tuon ajan villityksenä olleeseen kaavaan. Barbin ja minun silmissäni hän oli typerä eikä vaeltanut Totuudessa, mutta me rakastimme häntä ja siksi jätimme sen huomiotta.
Vuosien varrella...
On ollut tusinoittain villityksenä olleita kaavoja, jotka itse asiassa 'valehtelevat Totuutta vastaan' – ne valehtelevat jokaisessa uskovassa olevaa Totuuden Henkeä vastaan. 1970-luvun loppupuolelta ja 1980-luvun alkupuolelta muistan satakertaisen tuoton. Sitten positiivisen tunnustamisen. Vuosikymmentä myöhemmin täristiin ja ryömittiin lattialla matelijan tavoin ja kutsuttiin sitä Jumalan vaikutukseksi. Vielä myöhemmin tuli meneminen kokoukseen, jossa toivottiin olevan avoimen taivaan (jätettiin huomiotta se tosiasia, että Kristus asuu meissä ja taivas on jatkuvasti avoin meille, minkä tähden meitä kehotetaan tulemaan rohkeasti armon istuimen eteen).
Viime vuosina on ollut kaikenlaista lähtien siitä, että ihmiset rahastavat niitä, jotka soittavat johonkin puhelinnumeroon saadakseen profetian aina siihen, että ihmiset järjestävät maksullista koulutusta, joissa ihmisiä neuvotaan kuinka tulkita heidän tatuointiensa hengellinen merkitys ja niin paljon muuta. Kuinka monet ovat langenneet näihin rahantekokikkoihin? Useimmat ovat niin heikkokuuloisia sisällään olevan Totuuden Hengen suhteen, että heillä ei ole aavistustakaan virheestään.
Useimmat ihmiset viedään lopulta tasapainoon; ehkä on kyse yhdestä jutusta, joka vain on liikaa, ehkä joku ystävä kertoo totuuden, ehkä jokin menee niin paljon yli rajan, että ihminen kykenee päässään lopulta olemaan yhtä mieltä sen pienen murehtimisen kanssa, jota hän on hengessään tuntenut ja hän palaa tasapainoiseen ytimeen.
Jumala on totuus ja Hän leikkaa veitsen tavoin, jos sinussa on jotakin, joka ei ole Totuutta. Mutta Hän antaa jokaisen kulkea tietään toivoen, että tämä jossakin kohdassa palaa Totuuteen, kun on valmis ottamaan sen vastaan. Muista, että Mk. 4: 33 sanoo Jeesuksen opettaneen heitä sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. Hän ei ole muuttunut. Hän antaa ihmisten lähteä jahtaamaan hengellisiä perhosia Totuuden seistessä yksin odottamassa, että he väsyvät villitykseen siinä toivossa, että he palaavat Hänen ja Totuuden luo.
Tiedä, minkä Hengen oma olet
Lk. 9:ssä Jeesus laskeutui kirkastusvuorelta hyvin erilaisissa tunnelmissa, kuin missä Hän vuorelle nousi. Hänelle ilmestyivät vuorella sekä Mooses että Elia ja puhuivat Hänelle Hänen tulevasta kuolemastaan Jerusalemissa. Mooses puhui laissa olevien asioiden antamista malleista ja Elia profetiasta ja he ohjasivat Jeesusta siihen kohtaloon, jota varten Hän tiesi tähän maailmaan tulleensa. Kun Hän laskeutui alas, Hän kysyi retorisesti jakeessa 41: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne?"
Koska Jeesus itsepintaisesti lähti Jerusalemiin joidenkin sellaisten reissujen sijaan, joihin Hänet oli kutsuttu, jotkut loukkaantuivat. Jakeissa 54-55 Jaakob ja Johannes kysyivät, tulisiko heidän kutsua tuli alas taivaasta, kuten Elia teki 2.Kun.1:10-14:ssä. Jeesus vastasi: "Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette." (Kuningas Jaakon käännös englannissa päättää tuon virkkeen prepositioon - tiedän, tiedän, joten antakaa tuon lainauksen pysyä, lol)
Jaakob ja Johannes olivat tietämättömiä – he käyttivät Raamattua yrittäessään oikeuttaa sen, mitä halusivat tehdä, mutta eivät tunteneet Totuuden Hengen mukaista Jeesuksen tarkoitusta tämän maan päällä. Hän ei tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan. Nämä 'ukkosenjylinän pojat' olivat niin syventyneitä itseensä ja omaan loukkaantumiseensa sen suhteen, että ihmiset loukkaantuivat, kun Herra ei lähtenyt jollekin reissulle pysytellen heidän seurassaan, että he unohtivat tilanteen Totuuden.
Ja se vie minut tämän päivän viimeiseen pointtiin, rukouselämäämme
Koska Hän on Totuus, Hän ei tule kunnioittamaan rukouksia, jotka eksyvät totuudesta. Kielillä rukoileminen, kuten meille kerrotaan Room. 8: 26-27:ssa, mahdollistaa sen, että Henki liittyy meidän henkeemme rukoilemaan Jumalan salaisuuksia niille, joiden puolesta rukoilemme. Minulla on taipumus rukoilla hyvin vähän englanniksi, äidinkielelläni, hyvin vähän. Se ei ole tehokasta.
Kun haluan rukoilla Floridassa olevan sisareni puolesta, en tiedä, mitä hänen elämässään on meneillään tuolla hetkellä. Omin neuvoin saatan rukoilla, että hänellä olisi hyvä päivä töissä, kun itse asiassa hän on ottanut vapaapäivän mennäkseen rannalle. Joten sanon sen sijaan: 'Nostan sisareni sinun eteesi Isä', loput ovat kielillä, koska tiedän rukoilevani Hänen tahtonsa mukaisesti. Usein tunnen yleisellä tasolla aiheen, johon liittyen rukoilen ja joskus soitan hänelle tai hän tekee samoin ja soittaa minulle kysyen: "Mitä on tekeillä? Minulla oli tarve rukoille puolestasi, tunsin, että se oli aihealueella x."
Seuraukset siitä, että Totuus Persoonana on meissä, koskettaa jokaista elämänaluetta, jos me annamme sen tehdä niin. Jos virität mielesi henkesi taajuudelle, voit tietää välittömästi, onko kuulemasi oikein vai väärin. Se joko herättää vastakaikua hengessäsi tai ei herätä. Hän on Totuus; Hän ei voi valehdella, värittää totuutta omaksi edukseen, olla mitään muuta kuin vain todeta asiat sellaisina kuin ne ovat. Hän voi vain esittää Itsensä meille, ja Hän on Totuus. Kun teemme tilin elämästämme Hänelle, totuutta ei voi paeta – mutta se on hyvä asia niille, jotka rakastavat totuutta.
Teini-iästä saakka olen sanonut yhden asian: ryntään tuomioistuimen luo, juoksen valon luo. Sillä tavalla olen elänyt, sellainen on sydämeni. En totisesti ole täydellinen ja tie on toisinaan ollut äärimmäisen vaikea, mutta myös hengellisesti palkitseva.
Ensi viikolla lisää asioita, joita Jumala ei voi tehdä… siihen saakka, siunauksin,
John Fenn